Teidellä patikointipäivä osa1

teiden ala-aseman hissi

teiden huipulta

kivirykelmiä teiden läheisen trailin varrelta

kivirykelmiä teiden läheisen trailin varrelta

Lähettiin heti aamusta kohti teiden luonnonpuistoa, ajeltiin vuoria kohti melko viileässä säässä. Onneksi oltiin ajoissa hissiasemalla kun tunti pari myöhemmin paikka oli täynnä porukkaa, nyt saatiin patikoida suht rauhassa ilman jatkuvaa tungeskelua. Tiet ylöspäin tultaessa oli tosi hienot, karut maisemat vaihteli vehreään metsään, ja pilvien ollessa välillä ylä ja välillä alapuolella, oli meininki melko epätodellinen, maisemien suhteen siis. Teidellähän maisemat muistuttaa ehkä siis lähinnä marsin pintaa.

Hissi vei ylös yläasemalle mistä sitten piti patikoitiin kohti huippua. Lupa huipulle nousua varten piti anoa jo aikaisemmin paikalliselta byrokratia-elimeltä, ja passit ja luvat tsekattiin ennen huipulle nousua. Reitin kulkuun ylös-alas oli aikaa varattu 1.45 h ja yhtään ei jäänyt ylimääräistä aikaa ja pisti nousu puhalluttamaan melko runsaasti. Ylhäällä maaperästä nousi rikkisavuja jotka ei auttaneet hengittelyä, vielä kun korkeus ohentaa jo ilmaa sen verran että tukehtuminen oli lähes tosiasia. Huipulle päästiin kuitenkin, 3,7 km taisi olla noin korkeus merenpinnasta. Eipä tulisi meikämandoliinosta vuorikiipeilijää.
Huipulla kuvailtiin ja pällisteltiin aikamme, ja lähdettiin valumaan takaisin alaspäin.

Lounasteltiin teiden huipun ala-asemalla, ja päätettiin lähtee vielä toiselle patikalle, kun oli olevinaan vielä ylimääräistä energiaa reservissä. Los roques de garcian reitti oli 6km pitkä ja nousua jotain 300m , peace of kakku. No lämmintä oli vajaa 40, ja nousut melko kertaluontosia ja rankkoja, joten mehut meni aika lopullisesti. Maisemat reitillä aika hienot, mm. Apinoiden planeetta leffaa on kuvattu täällä, eli melkosta aavikkoa ja giganttisia kivirykelmiä oli tiedossa.

Lopulta lähdettiin ajelemaan takaisin hotellia kohti, paitsi että koukattiin TF24 tien kautta esperanzan kylän läpi. Tie oli melkoista syheröä ja maisemat yyberit. Matkalta piti pysähtyä keräilemään jättimäisiä käpyjä, luoja yksin tietää mihin niitä tarvitaan, no onhan ne tavallaan ehkä ihan hienoja. Lopulta perillä ja tapasta naamaan lähikuppilassa, oli maittavaa. Illalla vielä pari kiekkaa skånea ja unille.